Suurin osa suomalaisista yrityksistä on pieniä yrityksiä. Puhutaan yksinyrittäjyydestä, mikroyrittäjyydestä. Suomi itseasiassa toimii vain siksi, että Suomessa on pienyrittäjiä. Sadat tuhannet suomalaiset pienyritykset tekevät tarvittavat työt, jotta maan rattaat liikkuvat. Tyypillinen suomalainen pienyrittäjä on saanut jonkinlaisen ammatillisen koulutuksen jossain vaiheessa elämäänsä. Valmistuttuaan hän on saattanut saada paikan koulutustaan vastaavalla alalla mutta vuosien aikana ajatus omasta vapaudesta on alkanut syntyä taustalle. Toisen palveluksessa hän on ollut joitakin vuosia ja on oppinut alan ammattitaidon. Tyypillinen pienyrittäjä on yleensä jo nuorena oppinut tekemään töitä. Yrityksen toimialan määrittely on myös tärkeää. Toimialassa määritellään yrittäjän elinkeinotoiminta. Hyvin laaditusta toimialasta käy selvästi ilmi, millä alalla yritys toimii tai suunnittelee toimivansa. Toimialoilla, joilla toiminta vaatii elinkeinoluvan, kannattaa tarkistaa lupaviranomaiselta toimialan muotoilu.

Harkitse, mieti ja suunnittele

Yrityksen perustaminen vaatii aina pitkäjänteistä ja perusteellista suunnittelua idean ja innostuksen lisäksi. Totta kai yrityksen voi perustaa myös nopeasti mutta se ei ole kovin suositeltavaa. Monella yrittäjällä yritys kuitenkin tarkoittaa suurta muutosta elämälle ja harvasta yrittäjästä tulee sarjayrittäjiä. Yrityksen toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset yrityksen perustamiseksi on selvitettävä. Yhteistyökumppaneitakin voi tarvita jo perustamisvaiheessa. Kun miettii oman yritystoiminnan aloittamista, on oikeasti hyvä sekä kysellä ympäriltä että hankkia opetusta. Julkisia yrityspalveluja on saatavilla valtakunnallisesti, alueellisesti, seudullisesti ja paikallisesti. Yrityspalveluja tarjotaan monikanavaisesti suomi.fi/yritykselle -verkkopalvelun, puhelinpalvelun sekä kasvokkain tuotettavien palvelujen muodossa. Palveluja tarjotaan myös yhteisesti sovittujen yhteistyöverkostojen kautta. Yrityksille henkilöstöön liittyviä palveluja on tarjolla myös TE-palveluissa ja verkkosivuilla TE-palvelut.fi. Netissä on saatavilla hyviä suunnittelupohjia oman liiketoiminnan suunnitelmalle. Palveluista löytyy myös oppaita jo toiminnassa oleville yrityksille, joiden on aika kehittyä, ei puhuta välttämättä kasvusta, mutta kehittyminen on jokaiselle yritykselle kohtuullisen pakollista. Netistä löytyy myös erilaisia testejä sille, oletko soveltuva yrittäjäksi, oletko yrittäjäpersoona. Se, että haluat yrittäjäksi, ei välttämättä riitä. Toisekseen on hyvä testata omaa yritysideaa, ja sitä, onko ideallasi oikeasti toimintamahdollisuuksia. Joskus kylläkin kaikista hulluimmat ideat ovat ne toimivammat, koska ne perustuvat johonkin täysin uuteen. Jos sitten ideasi liittyy kansainväliseen toimintaan, sinulla on hyvät mahdollisuudet saada sekä tukea että rahoitusta toiminnallesi, sillä kansainvälinen toiminta on sitä, mitä valtio haluaa tukea melkeinpä ensisijaisesti. Yksi on kuitenkin melkeinpä tärkein, riippumatta siitä, minkälaista yritystä olet perustamassa - tee selkeä liiketoimintasuunnitelma, se auttaa ymmärtämään missä ollaan ja minne kenties ollaan menossa ja onko toiminnalla oikeasti mahdollisuuksia elää ajatusta pidemmälle.

Pienet yritykset luovat selkärangan

Vaikka pienet yritykset ovat tärkeitä maan toiminnalle, ja niitä tarvitaan, ovat tärkeitä myös isot teollisuuslaitokset ja sitä kautta vientiteollisuus. Ilman toimivaa vientiteollisuutta, ei Suomella olisi oikeasti toimivaa liiketoimintaa, sillä jokaisen nykyaikaisen maan toiminta vaatii sekä tuontia että vientiä, jotta tavarat liikkuvat maahan ja maasta. Tavallisen pienen paikallisen suomalaisen yrityksen ja yrittäjän on vaikea välillä ymmärtää tätä toimintaa, koska hän saa lukea lehdistä kuinka isoille firmoille annetaan miljoonia etuisuuksia ja veroetuisuuksia mutta samalla paikallisen pienen yrittäjän toiminta on tarkasti valvottua ilman mitään etuisuuksia. Suomessa yrittäjien aseman eteen omaa edunvalvonta työtään tekee Suomen Yrittäjät ry, joka onkin saanut aikaan muutoksia, mutta tosiasia on nyt ja aina, että yrittämiseen liittyy aina yrittäjän riski. Yritystoiminta joko onnistuu tai epäonnistuu.

Yrittäjyydestä

Yrittäminen eroaa työntekijän tilanteesta lähinnä siinä, että yrittäjä ymmärtää, että yrityksen pitää ensiksi saada laskutusta pankkitilille, jotta laskut ja mahdolliset palkat voidaan maksaa. Kun vastaavasti työntekijä odottaa omaa palkkaansa tiettyinä päivinä tililleen välittämättä mikä on yrityksen todellinen maksukyky. Yrittäjä myös usein vastaa itse yritystoiminnan velvoitteista eli jos laskuja kertyy enemmän kuin yrityksellä on maksuvalmiuksia voi syntyä tilanne, missä yrittäjän on haettava lainaa yritystoiminnalle ja usein näissä lainoissa se on yrittäjä itse, joka on vastuussa. Eli jos yrityksen toiminta ei sitten lähdekään lentoon, on yrittäjä itse vastuussa lainoja maksamisesta vaikkei yritystä enää olisi lainkaan olemassa. Suomessa lähtökohtaisesti kuka tahansa itseään ja omaisuuttaan hallitseva saa harjoittaa elinkeinotoimintaa ilman viranomaisten myöntämää lupaa. Holhottavaa tai konkurssissa olevaa tämä pääperiaate ei koske. Lisäksi joidenkin elinkeinojen harjoittaminen on kuitenkin säädetty luvanvaraiseksi. Joidenkin elinkeinojen osalta edellytetään viranomaisille tehtävää ilmoitusta elinkeinotoiminnan aloittamisesta.